Kiina – Wikipedia
Njuškii siskáldâsân
Wikipedia:st
Kiina aalmugtäsiväldi
中华人民共和国
kiinakielâ
Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó
lippu
vaakun
Staatâhäämi
aalmugtäsiväldi
President
Xi Jinping
Uáiviminister
Li Qiang
Uáivikaavpug
Peking
Eres kaavpugeh
Shanghai
Wuhan
Tianjin
Chongqing
Vijđodâh
9 596 961 km²
– sisčääci
2,8
Ässeeloho
2020
1 440 000 000
– ässeesaahâdvuotâ
140,6 ässed/km²
Äigi
UTC+8
Uánádâs
CN
– fiävruin
PRC
– kirdemmašinijn
Jotolâh
uálgispiälásâš
Sundenummeer
+86
Internet TLD
.cn
.中国
.中國
Aalmuglâšlaavlâ
义勇军进行曲
Yìyǒngjūn Jìnxíngqǔ
Kiina aalmugtäsiväldi
teikâ
Kiina
lii
staatâ
Aasiast
. Ton
uáivikaavpug
lii
Peking
Historjá
mute
mute käldee
Kiina lâi ive 2019 vuosmuš eennâm, mii luhostui finniđ komovuotâmooduul
Mánudáá
tuáhá.
Eennâmtieđâ
mute
mute käldee
Mount Everest
lii Kiina alemus vääri.
Kiina lii vijđoduv mield maailm kuálmâdin stuárráámus staatâ
Ruošâ
já
Kanada
maŋa.
Sajadâh já rääjih
mute
mute käldee
Kiina lii staatâ
Aasiast
. Tast láá 14 ránnjástaattâd:
Afganistan
(ohtâsâš rääji tuše 76
km),
Bhutan
India
Kazakstan
Kirgisia
Laos
Mongolia
Myanmar
Nepal
Pakistan
Ruoššâ
Tadžikistan
Tave-Korea
já
Vietnam
. Kiinast lii meiddei merârääji
Japanáin
já
Maadâ-Koreain
Jäävrih já juuvah
mute
mute käldee
Jangtse
lii Kiina kuhemus
juuhâ
. Ton kukkodâh lii suulân 6
300
km, já
kulgâmvijđodâh
lii suulân 1,8 miljovn
km
. Jangtse lii maailm kuálmádin kuhemus juuhâ
Amazon
já
Niili
maŋa.
Morfologia
mute
mute käldee
Kiina alemus vääri lii
Mount Everest
, mii lii meid ubâ maailm alemus vääri. Ton alodâh lii 8
848,86
m merâasseest. Mount Everest lii
Himalaja
váráduvâst,
Nepal
já Kiina koskâsii rääjist.
Šoŋŋâdâh
mute
mute käldee
Kiina šoŋŋâdâh lii subarktâlâš tavveen já trooppisâš mäddin.
Harbin
Shanghai
Xining
Kunming
Haldâttâh já politiik
mute
mute käldee
Kuávlulâš jyehim
mute
mute käldee
Kiina lii juohhum 22 eennâmkoodán. Virgeomâhááh rekinisteh távjá
Taiwan
23.
eennâmkodden. Eennâmkuudij lasseen Kiinast láá meiddei 5 autonomisii kuávlu, 4 jiešhaldâšemkieldâ já 2 eromâšhaldâšemkuávlu. Autonomisijn kuávluin stuárráámus uási viehâduvvâst kuleh ucceeblovoaalmugáid.
Eennâmkodeh
Anhui
(安徽)
Fujian
(福建)
Gansu
(甘肃)
Guangdong
(广东)
Guizhou
(贵州)
Hainan
(海南)
Hebei
(河北)
Heilongjiang
(黑龙江)
Henan
(河南)
Hubei
(湖北)
Hunan
(湖南)
Jiangsu
(江苏)
Jiangxi
(江西)
Jilin
(吉林)
Liaoning
(辽宁)
Qinghai
(青海)
Shaanxi
(陕西)
Shandong
(山东)
Shanxi
(山西)
Sichuan
(四川)
Yunnan
(云南)
Zhejiang
(浙江)
Autonomisiih kuávluh
Guangxi
zhuangeh
) (广西)
Ningxia
hui-kiinaliih
) (宁夏)
Sis-Mongolia
mongoleh
) (内蒙古)
Sinkiang
uiguureh
) (新疆)
Tiibet
tiibetliih
) (西藏)
Jiešhaldâšemkieldah
Chongqing
(重庆)
Peking
(北京) (Beijing)
Shanghai
(上海)
Tianjin
(天津)
Eromâšhaldâšemkuávluh
Hongkong
(香港)
Macao
(澳门)
Viehâdâh
mute
mute käldee
Ässeeloho
mute
mute käldee
Ässeelovo mield Kiina lii maailm nubben stuárráámus staatâ
India
maŋa.
Ihe
Ässeeloho
Ihe
Ässeeloho
2010
1 359 755 102
2015
1 397 028 553
2010
1 332 810 869
2016
1 403 500 365
2011
1 367 480 264
2017
1 409 517 397
2012
1 375 198 619
2020
1 443 497 378
2013
1 382 793 212
2021
1 442 965 000
2014
1 390 110 388
Käldee:
Wikidata
Oovtâ párnáá politiik
mute
mute käldee
Kiinast lâi 35 ihheed (1980–2015) vyeimist nuuvt kočodum oovtâ párnáá politiik. Paarâ, kote finnij eenâb párnáid, sáhuttui. Jis sááhuid ij máksám, te párnáást šoodâi pävirttem, adai sunjin iä fallum sosiaal‑ já tiervâsvuotâpalvâlusah, sun ij škuávlejum ige sun peessâm paargongin. Aaibâs absoluutlâš taat laahâ ij kuittâg lamaš: tálutuállei tááhust nubbe-uv páárnáš lâi loválâš, jis vuosmuš páárnáš lâi nieidâ.
Alge finnim perrui lii lamaš Kiinast ain tehelâš, tastko alge kalga anneeđ huolâ puárásmuvvee vaanhimijnis. Viärráámuu tááhust oovtâ párnáá politiik čuávumuššân nieidâpárnááh abortistojii, hilgojii teikâ kuáđđojii registerhánnáá. Taat puoh puátá oinuđ vinnood šoddâm suhâpeljuáhášummeen vala kuhháá.
Ivij 2015–2021 lâi paaráid vyeimist kyevti párnáá politiik. Ive 2021 taat vuod muttui, já tastmaŋa lii lamaš lope finniđ kulmâ párnáá oovtâ perrui.
Fáádást eres soojijn
mute
mute käldee
Wikimedia Commonsist
láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást
Kiina
Käldeeh
mute
mute käldee
Olthuis, Marja-Liisa:
Kiinalâš mánudâšmooduul Chang’e-6 lii siäivum Mánudáá tuáváábel
anarasaavis.fi
5.6.2024. Čujottum 5.6.2024.
Most populous nation: Should India rejoice or panic?
bbc.com
1.5.2023. Čujottum 16.2.2024.
(eŋgâlâskielân)
Olthuis, Marja-Liisa:
Kiina čuolmâ: ulmuuh iä innig haalijd naaijâđ
anarasaavis.fi
14.8.2025. Čujottum 14.8.2025.
Aasia staatah
Afganistan
Armenia
Azerbaidžan
Bahrain
Bangladesh
Bhutan
Brunei
Filippiineh
Georgia
India
Indonesia
Irak
Iran
Israel
Jaapaan
Jemen
Jordania
Kambodža
Kazakstan
Kiina
Kirgisia
Kuwait
Kypros
Laos
Libanon
Maadâ-Korea
Malediiveh
Malesia
Mongolia
Myanmar
Nepal
Nuorttâ-Timor
Oman
Ovtâstum arabiemiirikodeh
Pakistan
Qatar
Ruoššâ
Saudi-Arabia
Singapore
Sri Lanka
Syyria
Tadžikistan
Taiwan
Tave-Korea
Thaieennâm
Turkki
Turkmenistan
Uzbekistan
Vietnam
Viežžum saajeest "
Luokka
Kiina
Kiina
Lasseet fáádá