Puola – Wikipedia
Njuškii siskáldâsân
Wikipedia:st
Puola täsiväldi
Rzeczpospolita Polska
puolakielân
lippu
vaakun
Staatâhäämi
täsiväldi
President
Karol Nawrocki
Uáiviminister
Donald Tusk
Uáivikaavpug
Varsova
Eres kaavpugeh
Krakova
Wrocław
Łódź
Poznań
Gdańsk
Szczecin
Vijđodâh
312
685
km²
– sisčääci
2,7
Ässeeloho
2020
38 268 000
– ässeesaahâdvuotâ
123 ässed/km²
Virgáliih kielah
puolakielâ
Vaaluut
złoty
PLN
Äigi
UTC+1
– kesiäigi
UTC+2
Uánádâs
PL
– fiävruin
PL
– kirdemmašinijn
SP
Jotolâh
uálgispiälásâš
Sundenummeer
+48
Internet TLD
.pl
Motto
ij lah
Aalmuglâšlaavlâ
Mazurek Dąbrowskiego
Oovdiš staatâ(h)
Puola aalmugtäsiväldi
Puola täsiväldi
puolakielân
Rzeczpospolita Polska
) ađai
Puola
lii
staatâ
Euroopist
. Ton uáivikaavpug lii
Varsova
Eennâmtieđâ
mute
mute käldee
Puola vijđodâh lii 312
685
km², mast 8
430
km² lii čääci.
Vijđoduv mield Puola lii maailm 71.
stuárráámus
já Euroop 9.
stuárráámus staatâ.
Sajadâh já rääjih
mute
mute käldee
Puola lii staatâ
Koskâ-Euroopist
. Ton ránnjástaatah láá tavveen
Ruoššâ
Kaliningrad Oblast
), tavenuorttân
Liettua
, nuorttân
Vielgis-Ruoššâ
, maadânuorttân
Ukraina
, mäddin
Slovakia
, maadâviestârist
Čekki
já viestârist
Saksa
Puolast staatârääjih láá ohtsis 2
865
km.
Kuhemus rääji lii rääji Čekkijn, mii lii 699
km. Uánihumos rääji vist lii 100
km rääji Liettuain. Puola rájášuvá tavveen
Nuorttâmeerân
. Merâriddo lii ohtsis 440
km
Ránnjástaatâ
Rääji kukkodâh
Kárttá
Ruoššâ
Kaliningrad Oblast
209 km
Liettua
100 km
Vielgis-Ruoššâ
375 km
Ukraina
498 km
Slovakia
517 km
Čekki
699 km
Saksa
467 km
Jäävrih já juuvah
mute
mute käldee
Wisła
Varsovast
Puola kuhemuuh juuvah láá
Wisła
Oder
Warta
já
Bug
Śniardwy
lii Puola stuárráámus jävri vijđoduv mield. Ton vijđodâh lii 113,8 km². Kieŋâlumos jävri lii
Hańcza
(108,5 m).
Morfologia
mute
mute käldee
Rysy
lii Puola alemus vääri.
Puola alemus saje lii
Rysy
čokke (2
499 m). Tot lii eennâm maadâuásist Puola já
Slovakia
rääjist. Väärist láá kulmâ čohe, main koskâ- já maadânuorttâčoheh láá Slovakiast já taveviestârčokke lii Puolast. Taat taveviestârčokke lii Puola alemus saje.
Staatâ vyeligumos saje lii tääl
Marzęcino
-nommâsii siijdâst (-2,2 m).
Ive 2022 räi tot lâi
Raczki Elbląskie
aldasijn (-1,8 m).
Haldâttâh já politiik
mute
mute käldee
Puola staatâhäämi lii
semipresidentlâš täsiväldi
. Puola staatâhovdâ lii
president
. Tááláš president lii
Karol Nawrocki
Kuávlulâš jyehim
mute
mute käldee
Puola voivodkodeh já täi uáivikaavpugeh.
Válduartikkâl
Puola voivodkodeh
Uđđâivemáánu 1.
peeivi
1999
Puola juohhui kuulmâ táásán: alemuu tääsi
voivodkuudijd
puolakielân
województwo
),
haldâttâhpirrâduvváid
powiat
) já
kieldáid
gmina
).
Talle Puolast lijjii 16 voivodkodded, 308 haldâttâhpirrâdâhhâd, 65 kaavpugid, main lâi haldâttâhpirrâduv status, já 2 489 kieldâd.
Kuávlulâš jyehim lii muttum maŋgii ive 1999 maŋa. Veikkâ
uđđâivemáánu 1.
peeivi
2024
rääjist Puolast láá lamaš vala-uv 16 voivodkodded, tast láá tääl 314 haldâttâhpirrâdâhhâd, 66 kaavpugid, main lii haldâttâhpirrâduv status, já 2 477 kieldâd.
President
mute
mute käldee
Puola president roolâ lii viehâ seremonialâš, mutâ sust lii vetovuoigâdvuotâ haldâttâs miärádâsâin.
Viehâdâh
mute
mute käldee
Kaavpugeh
mute
mute käldee
Válduartikkâl
Listo Puola kaavpugijn
Puola stuárráámus kaavpug lii
Varsova
, mii lii meiddei staatâ uáivikaavpug. Eres stuorrâ kaavpugeh láá
Krakova
Wrocław
Łódź
Poznań
Gdańsk
já
Szczecin
Fáádást eres soojijn
mute
mute käldee
Wikimedia Commonsist
láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást
Puola
Käldeeh
mute
mute käldee
Poland
The World Factbook
. Čujottum 13.1.2025.
(eŋgâlâskielân)
Nowy najniższy punkt Polski oficjalnie potwierdzony
Geoforum.pl
5.10.2022. Čujottum 13.1.2025.
(puolakielân)
Administrative division of Poland
Puola statistiikkuávdáš
. Čujottum 14.1.2025.
(eŋgâlâskielân)
Valkeapolku, Valtteri:
Romaniast lii uđđâ president
anarasaavis.fi
20.5.2025. Čujottum 20.5.2025.
Euroop staatah
Albania
Andorra
Armenia
Azerbaidžan
Belgia
Bosnia-Hercegovina
Bulgaria
Eestieennâm
Espanja
Georgia
Irland
Island
Italia
Kazakstan
Kosovo
Kroatia
Kreikka
Kypros
Latvia
Liechtenstein
Liettua
Luxemburg
Malta
Moldova
Monaco
Montenegro
Nuorttâriijkâ
Ovtâstum kunâgâskodde
Portugal
Puola
Ranska
Romania
Ruotâ
Ruoššâ
Saksa
San Marino
Serbia
Slovakia
Slovenia
Suomâ
Sveicci
Taažâ
Tanska
Tave-Makedonia
Čekki
Turkki
Ukraina
Uŋgar
Vatikaanriijkâ
Vielgis-Ruoššâ
Vuáládâhenâmeh
Euroop union
Belgia
Bulgaria
Eestieennâm
Espanja
Irland
Italia
Kroatia
Kreikka
Kypros
Latvia
Liettua
Luxemburg
Malta
Nuorttâriijkâ
Portugal
Puola
Ranska
Romania
Ruotâ
Saksa
Slovakia
Slovenia
Suomâ
Tanska
Čekki
Uŋgar
Vuáládâhenâmeh
Tave-Atlant piäluštemlitto (NATO)
Albania
Belgia
Bulgaria
Eestieennâm
Espanja
Island
Italia
Kanada
Kroatia
Kreikka
Latvia
Liettua
Luxemburg
Montenegro
Ovtâstum kunâgâskodde
Ovtâstum staatah
Portugal
Puola
Ranska
Romania
Ruotâ
Saksa
Slovakia
Slovenia
Suomâ
Taažâ
Tanska
Tave-Makedonia
Čekki
Turkki
Uŋgar
Vuáládâhenâmeh
Viežžum saajeest "
Luokka
Puola
Puola
Lasseet fáádá