Wikipedia – Wikipedia

Wikipedia – Wikipedia
Siirry sisältöön
Wikipediasta
Wikipedia
Kuvakaappaus Wikipedian suomenkielisestä etusivusta vuonna 2012.
Verkkosivusto
www
.wikipedia
.org
Slogan
Vapaa tietosanakirja
Kaupallinen
ei
Tyyppi
verkkotietosanakirja
Rekisteröinti
vapaaehtoinen
Kielet
291
Omistaja
Wikimedia Foundation
Luonut
Jimmy Wales
Larry Sanger
Avattu
15. tammikuuta 2001
Sisällön lisenssi
CC Nimeä-JaaSamoin
3.0
suuri osa tekstistä myös
GFDL
, medioiden lisenssit vaihtelevat
Similarweb
-sija
9. (kesäkuu 2022)
Nykyinen
tila
aktiivinen
Infobox OK
Wikipedia
on
voittoa tavoittelematon
, yleishyödyllinen projekti, jonka tarkoituksena on luoda ilmainen
avoin tietosanakirja
Internetiin
. Wikipedian
englanninkielinen versio
perustettiin vuonna 2001, ja tietosanakirjaa julkaistiin vuonna 2024 yli 330 kielellä.
Wikipedian sisällön luovat ja ylläpitävät pääasiassa
vapaaehtoiset
jotka eivät saa siitä taloudellista korvausta. Vapaaehtoistyö on avoin kaikille.
Lähes kaikki Wikipedian sisältö julkaistaan
vapailla lisensseillä
. Tämä tarkoittaa, että kaikkea Wikipedian sisältöä voi käyttää vapaasti myös kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen ja alkuperäinen
lähde
mainitaan. Itse Wikipedia julkaistaan
MediaWiki
-ohjelmistolla.
16. kesäkuuta 2024 kaikkien Wikipedioiden tietosanakirja-artikkelien määrä oli 63
141
835.
Wikipedia on kaikkien aikojen suurin ja luetuin hakuteos.
Wikipediassa on myös muuta sisältöä, kuten luetteloita. Keväällä 2024
EU:n digipalvelusäädöksessä
(DSA)
EU
luokitteli Wikipedian erittäin suureksi verkkoalustaksi.
Wikipediaa ylläpitää
Wikimedia Foundation
(WMF), voittoa tavoittelematon säätiö, joka sijaitsee
San Franciscossa
Yhdysvalloissa
. Wikipedia rahoitetaan lahjoituksilla. Monissa maissa ympäri maailmaa on myös riippumattomia Wikimedia-tukiyhdistyksiä ja ryhmiä, jotka työskentelevät yhteistyössä Foundationin kanssa. Suomea lähellä tällaisia ovat
Wikimedia Suomi
ja kansainvälinen kansalaisjärjestö
Wikimedia Europe
Wikipedian perustajan
Jimmy Walesin
mukaan Wikipedia on ”pyrkimys luoda ja levittää jokaiselle planeetan asukkaalle heidän omalla kielellään mahdollisimman laadukas vapaa tietosanakirja”.
Perustietoja
Wikipedian kuvituksen tärkeimpänä lähteenä toimii media-arkisto
Wikimedia Commons
, joka sisältää yli 104 miljoonaa
milloin?
tekijänoikeuksista
vapaata tai vapaasti levitettävää kuvaa ja muuta mediatiedostoa.
Vuonna 2012 aloitettu
Wikidata
on Wikipediaa tukeva
tietokanta
Suomenkielisessä Wikipediassa
on
616 740
artikkelia. Hankkeen ympärille on myös syntynyt useita sisarhankkeita, ja Wikipedian sisältöä kopioidaan monille muille verkkosvustoille.
Similarwebin
mukaan Wikipedia on internetin yhdeksänneksi suosituin verkkosivusto maailmassa.
milloin?
Lukuisat
tiedotusvälineet
, monet tieteelliset artikkelit ja jopa tuomioistuimet ovat viitanneet Wikipediaan lähteenään.
lähde?
Wikipedia on suurin
wiki
-pohjainen sivusto,
selvennä
ja artikkelien määrällä laskettuna
englanninkielinen Wikipedia
on suurin englanninkielinen tietosanakirja.
Kieliversiot
Kaikkia Wikipediaa muokkaavia koskevat
viisi peruspilaria
, mutta Wikipedian kieliversiot toimivat myös itsenäisesti. Niillä on omat käytännöt, ja artikkelien sisällön annetaan kehittyä riippumattomasti. Artikkelien ei tarvitse olla käännöksiä toisistaan, ja eri kieliversioihin kirjoitetaankin runsaasti etenkin paikallisluonteista materiaalia, jota ei muunkielisissä Wikipedioissa vielä ole. Muutamat perusperiaatteet, kuten
neutraali näkökulma
, sitovat kuitenkin kaikkia versioita.
Eri kieliversiot linkittävät toisiinsa Wikidataan keskitettyjen interwiki-linkkien avulla. Lisäksi eri kieliversioilla on runsaasti kuva- ja muuta mediamateriaalia omilla sivustoillaan, tai yhteisesti Wikimedia Commonsin alaisuudessa.
Alexan mukaan arviolta 60 prosenttia kaikista Wikipedian käynneistä kohdistuu englanninkieliseen versioon.
milloin?
Loput jakaantuvat muiden kieliversioiden kesken.
Joulukuussa 2020 Wikipediaa julkaistiin 314 eri kielellä. Niistä kahdeksassatoista on yli miljoona artikkelia, 68:ssa yli 100
000 artikkelia ja 151:ssa yli 10
000 artikkelia. Suurin on englanninkielinen Wikipedia, jossa on yli kuusi miljoonaa artikkelia.
cebuanonkielisessä
on noin 5,4 miljoonaa,
ruotsinkielisessä
3,5 miljoonaa,
saksankielisessä
2,8 miljoonaa,
ranskankielisessä
2,5 miljoonaa ja
hollanninkielisessä
2,1 miljoonaa artikkelia. Muut yli miljoonan artikkelin kieliversiot ovat
venäjän-
italian-
espanjan-
puolan-
waray-warayn-
vietnamin-
japanin-
egyptinarabian-
kiinan-
arabian-
ukrainan-
ja
portugalinkielinen Wikipedia
10
Historia
Pääartikkeli
Wikipedia:Aikajana
Englanninkielisen Wikipedian etusivu 30. maaliskuuta 2001.
Wikipedian artikkeli
älypuhelimen
näytöllä vuonna 2023.
Wikipedia on sukua vuonna 2000 perustetulle
Nupedialle
. Sen tavoitteena oli avoin tietosanakirja, joka tuotettaisiin vertaisarvioinnin kautta. Nupedia epäonnistui, sillä siihen syntyi kahdessa vuodessa vain parikymmentä artikkelia.
11
Wikipedia lähti liikkeelle
englanninkielisenä
hankkeena 15. tammikuuta 2001. Sen perustivat internet-yrittäjä ja Nupedian perustaja
Jimmy Wales
ja Wikipediaan
toimittajaksi
palkattu
Larry Sanger
. Wikipedian merkittävin ero Nupediaan oli
wiki
-periaate, jonka mukaan artikkeleita voi toimittaa kuka tahansa. Alun perin Wikipedian ylläpidosta vastasi Walesin
Bomis
-yritys, mutta vastuu on sittemmin siirretty
Wikimedia Foundationille
. Sanger on sittemmin vetäytynyt projektista ja perustanut oman
Citizendium
-hankkeen, tietosanakirjan ilman Wikipedian väitettyjä avoimuudesta johtuvia ongelmia.
Suomenkielinen Wikipedia
perustettiin virallisesti 21. helmikuuta 2002.
12
Ensimmäinen artikkeli ”
Kaskinen
” luotiin toukokuussa. Artikkelimäärä alkoi kasvaa vasta vuonna 2003, jolloin sadas artikkeli kirjoitettiin alkuvuodesta ja tuhannes artikkeli heinäkuussa. Joulukuussa valittiin ensimmäiset ylläpitäjät.
10
000 artikkelia 14. lokakuuta 2004.
50
000 artikkelia 22. helmikuuta 2006.
100
000 artikkelia 11. helmikuuta 2007.
200
000 artikkelia 12. huhtikuuta 2009.
250
000 artikkelia 24. syyskuuta 2010.
300
000 artikkelia 26. kesäkuuta 2012.
350
000 artikkelia 9. heinäkuuta 2014.
400
000 artikkelia 29. elokuuta 2016.
450
000 artikkelia 12. tammikuuta 2019.
500
000 artikkelia 28. joulukuuta 2020.
Muokkaaminen ja käytännöt
Käyttäjä on tehnyt muutoksen englanninkieliseen artikkeliin.
Wikipedia käyttää
wikiksi
kutsuttua tekniikkaa, jonka avulla jokainen sivustolla vieraileva voi muokata sivustoa. Sen ansiosta suurikin käyttäjämäärä voi työskennellä samanaikaisesti, ja myös sivuja voi päivittää helpommin kuin tavallisia
verkkosivuja
. Toisaalta
ilkivalta
ja muokkaajien väliset erimielisyydet ovat osa wikien arkipäivää.
Internetissä on julkaistu muitakin tietosanakirjoja, jotka ovat yleensä pohjautuneet perinteisempään
toimituspolitiikkaan
. Esimerkkejä niistä ovat olleet
Stanford Encyclopedia of Philosophy
ja
h2g2
. Wikipedia eroaa niistä paitsi tekniikkansa puolesta, myös
lisenssiehdoiltaan
Wikipedian toimitustyö perustuu käytännöille, joiden avulla muokkaajat määrittelevät, mikä aineisto soveltuu tietosanakirjaan. Näiden käytäntöjen pohjalta myös pyritään ratkaisemaan käyttäjien välisiä erimielisyyksiä. Tärkeitä käytäntöjä ovat esimerkiksi ”neutraali näkökulma”, joka tarkoittaa, että artikkelit eivät saa ottaa kantaa minkään näkemyksen puolesta. Toinen käytäntö kieltää ”uuden tutkimuksen”, jolla tarkoitetaan tietoja, joita ei voida tarkistaa mistään lähteistä. Tämä perustuu sille ajatukselle, että hakuteoksena Wikipedia ei ole ensisijainen tietolähde vaan siihen vain kootaan tietoa muista lähteistä.
Lähes kaikki Wikipedian käyttäjät voivat muokata sen sisältöä ja luoda siihen uusia artikkeleita. Wikipedia perustuu ajatukselle, että yhteistyön tuloksena syntyy vähitellen laadukkaampia artikkeleita. Tämä ajatus on peräisin
avoimen lähdekoodin
ohjelmistohankkeista
. Avoimuus ja oletus, että ihmiset yleensä tarkoittavat hyvää, aiheuttaa sen, että artikkelit saattavat joutua ilkivallan kohteiksi ja niihin saatetaan lisätä virheellisiä tietoja. Toisaalta seurauksena voi olla
muokkaussota
, joka tarkoittaa Wikipedian käyttäjien välistä selkkausta, jossa käyttäjät yhä uudestaan kumoavat toistensa muokkauksia. Ongelmiin pyritään vastaamaan asianmukaisilla käytännöillä, ohjelmallisilla työkaluilla ja vapaaehtoistyönä toimivalla valvonnalla.
Wikipedian perustaja
Jimmy Wales
kutsuu sitä mieluummin ”vapaan kulttuurin liikkeeksi” kuin avoimen lähdekoodin projektiksi.
13
Wikipedian filosofian mukaan artikkelit eivät ole koskaan valmiita, vaan niihin voidaan aina tehdä parannuksia. Muokkaajilla säilyy
tekijänoikeus
omiin muokkauksiinsa, mutta GFDL-lisenssi takaa niiden vapaan käytön Wikipedian sisällä. Siksi artikkeleita ei omista kukaan, vaan päätökset niiden suhteen tehdään yhdessä. Wikipediassa pyritään
konsensukseen
päätöksenteossa, mikä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on aina saavuttaa käyttäjien mahdollisimman laaja tuki käytännöille. Yksinkertaiseen enemmistöön perustuvaa äänestystä ei juuri koskaan käytetä.
14
Artikkelien tarkkailu
Jos artikkeli joutuu kiivaan ilkivallan kohteeksi, se voidaan suojata ja sen muokkaaminen estää. Muokkaukset voidaan estää joko kaikilta tai vain rekisteröitymättömiltä ja uusilta käyttäjiltä. Artikkelien suojaaminen pyritään pitämään mahdollisimman lyhytaikaisena. Suojaamisesta päättävät
ylläpitäjät
, jotka ovat Wikipedian käyttäjien keskuudestaan valitsemia aktiivisia ja luotettaviksi koettuja käyttäjiä. Suojaamispäätösten tulee perustua aina käyttäjien sopimiin käytäntöihin.
Ylläpitäjät tekevät myös muita siivoustoimia, kuten poistavat roska-artikkeleita. Lisäksi he voivat väliaikaisesti tai pysyvästi poistaa muokkausoikeuden tunnuksilta tai IP-osoitteilta, joilta tärvellään Wikipediaa. Ylläpitäjien lisäksi on useita muita käyttäjiä, joilla on tavallisista käyttäjistä poikkeavat oikeudet ja velvollisuudet organisaatiossa.
Byrokraatit
ovat käyttäjiä, joilla on oikeus teknisesti tehdä uusia ylläpitäjiä yhteisön valitsemista käyttäjistä.
Kehittäjät
ovat erityisen luotettavia henkilöitä, joilla on pääsy varsinaiseen tietokantaan. Lisäksi on
ylivalvojia
, jotka voivat muun muassa myöntää ja poistaa kaikkia käyttäjäoikeuksia, kuten ylläpito-oikeuksia, kaikissa Wikimedian wikeissä.
Vakituiset käyttäjät seuraavat muutoksia itselleen tärkeisiin artikkeleihin niin sanottujen tarkkailulistojen avulla. Kaikilla sivuilla on myös muutoshistoria, josta voi seurata niiden kehitystä.
Tutkimuksia
Oikeellisuus
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi
, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa
parantamalla
artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla
keskustelusivulla
Tarkennus:
Aika vanhoja sitaatteja, kaipaisi kipeästi tasapainoista valikoimaa siitä, mitä on tutkittu vuoden 2006 jälkeen
Tunnetuimmassa tutkimuksessa 15. joulukuuta 2005
tiedelehti
Nature
vertasi englanninkielistä Wikipediaa ja
Encyclopaedia Britannicaa
ja totesi niiden luonnontieteellisen sisällön lähes yhtä tarkaksi.
15
Vertailu sai tosin osakseen ankaraa kritiikkiä Britannican tekijöiltä.
16
Muokkaaminen
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi
, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa
parantamalla
artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla
keskustelusivulla
Tarkennus:
Aika vanhoja sitaatteja, kaipaisi kipeästi tasapainoista valikoimaa siitä, mitä on tutkittu vuoden 2006 jälkeen
Professori Andrea Ciffolilli toteaa, että Wikipedian yhteisöä tutkittaessa on ilmennyt, että helppo osallistuminen edistää yhteistyönä tehtävää kehitystä.
17
Tiettävästi ainoa suomenkielisestä Wikipediasta tehty tutkimus on
diplomi-insinööri
Ahti Karen Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselle tekemä sivulaudatur-tutkielma.
18
Kyseessä oli Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutuksessa mukana olevan jatko-opiskelijan tekemä sivulaudatur-tutkielma, joka täydentää ulkomaisten Wikipediasta tehtyjen tieteellisten tutkimusten varsin suppeaa kirjoa. Tutkielmassa käytiin läpi aiempaa Wikipedia-tutkimusta maailmalla ja tehtiin haastattelututkimus suomenkielisen Wikipedian aktiivisimpien muokkaajien keskuudessa, jotka vastasivat kyselyyn. Tekijän mukaan saadut tulokset olivat monilta osin yhteneviä ulkomaisten kyselyiden kanssa. Hän kiinnitti huomiota Wikipedian matalan aloituskynnyksen merkitykseen sekä kokeneempien käyttäjien tapauksessa yhteisöllisyyteen.
Wikipedian käyttäjien aktiivisuuden tutkimuksessa on tullut esille, että pitkään mukana olleet käyttäjät tekevät yhä suuremman osan muutoksista. Lisäksi yhä suurempi osa varsinkin aloittelevien käyttäjien tekemistä muutoksista kumotaan. Vuonna 2009 kokeneemmat käyttäjät peruivat jo 25 prosenttia käyttäjien tekemistä ensimmäisistä muutoksista.
19
Arvostelua
Pääartikkeli
Wikipedian kritiikki
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi
, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa
parantamalla
artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla
keskustelusivulla
Tarkennus:
Aika vanhoja sitaatteja, kaipaisi kipeästi tasapainoista valikoimaa siitä, mitä on sanottu vuoden 2006 jälkeen.
Neutraali näkökulma
on yksi kirjoittamista ohjaavista käytännöistä.
Wikipediaa on arvosteltu luotettavuuden puutteesta, ja sen asemasta lähdeteoksena on kiistelty. Arvostelijoiden mukaan Wikipedian luonne tekee siitä haavoittuvan. Wikipediassa käytettyjä lähteitä on arvosteltu epäilyttäviksi. On myös todettu, että neutraalin näkökannan käytännöstä huolimatta tietosanakirjan suhtautuminen tiettyihin asioihin on vääristynyt.
20
Tunnetuimmassa tapauksessa yhdysvaltalainen
John Seigenthaler, Sr.
löysi Wikipediasta itsestään artikkelin, jossa väitettiin perättömästi hänen osallistuneen
John
ja
Robert Kennedyn
salamurhiin.
21
Tätä virhettä ei ollut huomattu artikkelissa neljään kuukauteen. Artikkelien tarkkailu on kuitenkin parantanut huomattavasti Wikipedian luotettavuutta sen alkuajoista, ja väärä tieto poistetaan yleensä nopeasti. Joskus tätäkin voidaan kiertää, kuten teki opiskelija Shane Fitzgerald, joka kirjoitti maaliskuussa 2009 kuolleen Maurice Jarren sanoneen, että hänen koko elämänsä on ollut yksi pitkä soundtrack. Lausuma poistettiin, mutta se ehti olla Wikipediassa vuorokauden, jona aikana lukuisat lehdet, jotka hakivat uutisointiinsa Jarresta tietoja, ehtivät lainata sitä. Fitzgerald kertoi halunneensa osoittaa, miten paljon toimittajat luottavat nykyään internetiin tietolähteenä.
22
Wikipedian toinen perustaja
Larry Sanger
on perustanut palvelun nimeltä
Citizendium
, jonka tasalaatuisuudesta pyritään varmistumaan sillä, että valtuutetuiksi asiantuntijoiksi nimetyt henkilöt tarkistavat palvelun tiedot. Sanger itse on arvostellut Wikipediaa antielitistisyydestä ja asiantuntijuuden halveksinnasta.
23
Wikipedia Watch -niminen kriittinen sivusto syyttää Wikipediaa siitä, että sillä on merkittävä, ansaitsematon vaikutus siihen, mikä käy tiedosta.
24
Encyclopaedia Britannican
päätoimittaja Dale Hoiberg on arvostellut Wikipedian tiedon laikuttaisuutta, mikä johtuu kirjoittajien vapaudesta kirjoittaa haluamistaan aiheista. Myös Wikipedian teknistä luotettavuutta on pidetty huonona.
Yliopistomaailman suhtautuminen Wikipediaan on pysynyt monilta osin ristiriitaisena. Monissa yliopistoissa kehotetaan opiskelijoita pidättäytymään Wikipedian käytöstä.
25
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan oikea vastaus on pidättäytyä Wikipedian muokkaamisesta, kun taas toisten mukaan paras tapa on liittyä mukaan ja pyrkiä puuttumaan mahdollisiin ongelmiin sisältä käsin.
26
27
Wikipedian kaltaisilla alustoilla toimivat vapaaehtoiset ovat yleensä valikoituneita niin, että heillä on samantapaiset arvot, motivaatiot ja poliittiset suuntaukset. Tämän lisäksi Wikipedian poliittinen vinouma heijastaa median, yliopistojen ja muiden instituutioiden vinoumaa, koska ne tuottavat sen lähdemateriaalia. Toisaalta tekoälyillä on sama ongelma ja Wikipedian periaatteet heijastavat pyrkimystä vähentää vinoumiaan.
28
Vuonna 2015 julkaistussa
tietokonelingvistiikan
tutkimuksessa havaittiin, että sisällössä usein mies on sukupuolen neutraali ja ainoastaan poikkeama tästä ilmaistaan eksplisiittisesti.
29
Wikipedian sisältö perustuu vapaaehtoisten kirjoittajien työhön, ja he voivat käyttää vain jo julkaistuja lähteitä, koska alkuperäinen tutkimus on kielletty. Tämä tekee Wikipediasta riippuvaisen tiedotusvälineiden, korkeakoulujen ja muiden lähteiden vinoumista. Vapaaehtoisuuteen perustuvilla alustoilla toimivat muokkaajat ovat yleensä valikoituneita niin, että heillä on samantapaiset arvot, motivaatiot ja poliittiset suuntaukset. Esimerkiksi Wikipedian sukupuolijakauma on ollut miesvaltainen, mikä heijastuu myös siihen, millaista tietoa Wikipediaan päätyy. Wikipedia kuitenkin tunnustaa avoimesti rajoituksensa ja sivuston periaatteisiin kuuluu neutraalius ja pyrkimys itsensä korjaamiseen.
30
Arvioita suomenkielisestä versiosta
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi
, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa
parantamalla
artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla
keskustelusivulla
Tarkennus:
Aika vanhoja sitaatteja, kaipaisi kipeästi tasapainoista valikoimaa siitä mitä on sanottu vuoden 2006 jälkeen
Helsingin Sanomain
kuukausiliitteessä vuonna 2006 toimittaja
Unto Hämäläinen
suhtautui Wikipediaan myönteisesti, mutta totesi myös, että ”monet asiat on selitetty pieleen ja hutaisten”. Hämäläinen kuitenkin arvosti keskeneräisyyden tunnustamista.
31
lähde tarkemmin?
Elokuussa 2006
professori
Esko Valtaoja
totesi
Tähdet ja Avaruus
-lehdessä, että hänen arvionsa mukaan Wikipediaa ”voi käyttää ihan yhtä huoletta kuin mitä muuta tahansa tietosanakirjaa. Mikä siis tarkoittaa sitä, että aina kannattaa tarkistaa jostain toisesta, riippumattomasta lähteestä...”
32
Jimmy Wales
Ylen Prisma Studio -ohjelmassa 8. marraskuuta 2006 esiintynyt
Factum Uusi tietosanakirja
-kirjasarjan päätoimittaja Juha Honkala
WSOY
:sta puuttui suomenkielisen Wikipedian kattavuuteen. Hänen mukaansa ”tietosanakirjassa on pyritty juuri siihen, että kaikki tiedonalat esitellään kattavasti ja hyvin tiiviissä muodossa”. Honkalan mukaan ”Wikipediassa tällaista tasapainoa ei vielä ainakaan ole löydettävissä”. Honkala myös totesi, ettei hän koe ”Wikipediaa ja tietosanakirjaa” kilpailijoina, vaan toisiaan täydentävinä.
33
Tietokirjailija
Petteri Järvinen
kritisoi
Tietokone
-lehden numeron 9/2007 kolumnissa Wikipediaa. Hänen mukaansa Wikipediaa tehdään kirjoittajien ehdoilla ja vastaavasti perinteiset tietosanakirjat tehdään lukijoiden ehdoilla. Järvinen epäilee myös, että Wikipedian nopeus ei ole niin tärkeää kuin tiedon oikeellisuus. Hän vertaa tilannetta
avoimen lähdekoodiin
parissa työskenteleviin yhteisöihin, joissa isojenkin aukkojen havaitseminen voi kestää pitkän aikaa.
34
Helsingin Sanomat arvioitutti syksyllä 2013 yhteensä 134 suomenkielisen Wikipedian artikkelia (22. lokakuuta tallenteet) 96:lla kahdeksassa eri suomalaisessa yliopistossa työskentelevällä asiantuntijalla. He arvioivat asteikolla yhdestä (heikko) viiteen (erinomainen) artikkeleiden virheettömyyttä (keskiarvo 3,8), neutraaliutta (keskiarvo 3,5), selkeyttä (keskiarvo 3,5), tuoreutta (keskiarvo 3,1), kattavuutta ja painotuksia (keskiarvo 3,0) sekä lähteytystä (keskiarvo 2,8). Asiantuntijoiden mielestä 70
% arvioiduista artikkeleista oli virheettömiä tai lähes virheettömiä, mutta 10
% sisälsi paljon tai vakavia virheitä. Sen sijaan vain 28
% oli hyvin lähteytettyjä ja 38
% oli huonosti lähteytettyjä.
35
Helsingin Sanomien
Kuukausiliitteen haastattelemat suomenkielisen Wikipedian käyttäjät nostivat ongelmista esille artikkeleihin kohdistuvan ilkivallan, juorujen ja väärän tiedon ujuttamisen artikkeleihin sekä ajoittain turhan kiivaiksi äityvät keskustelut.
36
Lukijat
Helmikuussa 2014
The New York Times
raportoi Wikipedian olevan maailman viidenneksi suurin internetsivusto 18 miljardin ja 500 miljoonan yksilöllisen vierailijan voimalla. Edellä olivat ainoastaan
Yahoo
Microsoft
ja
Google
37
Vuonna 2015 Wikipedia sijoittui
Alexa.com
-sivuston seurantatilastoissa päivämäärästä riippuen 6.–7. sijalle.
Top Sites
Alexa.com
Alexa Internet, Inc.
Arkistoitu
25.12.2018. Viitattu 18.12.2020.
(englanniksi)
Wikipediaa useammin käytettyjä sivustoja olivat maailmanlaajuisesti Google,
, Facebook,
Baidu
, Yahoo ja
Amazon.com
38
Noin puolet Wikipediaan tulevista vierailijoista ohjataan sivuille Googlen hakukoneen kautta.
Pew Research Centerin
Internet and American Life
-projekti totesi kolmanneksen amerikkalaisista käyttävän Wikipediaa asioiden varmistamiseksi.
39
Wikipedian vuonna 2011 kävijöilleen teettämän tutkimuksen mukaan sivuston käyttäjien keski-ikä on 36. Noin puolet käyttäjistä vierailee Wikipedian sivustoilla enemmän kuin viidesti kuukaudessa. Vajaa puolet kyselyyn osallistuneista ei tiennyt Wikipedian olevan tuottoa tavoittelematon organisaatio.
40
Ohjelmistot ja laitteistot
Wikipedian palvelimia Floridassa vuonna 2005.
Wikipedian käyttämä
wikiohjelmisto
on sitä varten kehitetty
MediaWiki
. Se on
avoimen lähdekoodin
hanke, joka on kirjoitettu
PHP
-ohjelmointikielellä
MySQL
-tietokantasovelluksen päälle. MediaWiki on lisensoitu
GNU General Public License
-lisenssillä.
Vuonna 2014 Wikipedia siirtyi käyttämään
Facebookin
kehittämää
avoimen lähdekoodin
HipHop Virtual Machineä
(HHVM) aikaisemman PHP-kielen sijaan.
41
HHVM kääntää PHP- sekä Hack-kielistä koodia omaksi HipHop Bytecodekseen ja tämän jälkeen x86-konekieleksi johtaen nopeampaan sivuston vasteaikaan käyttäjille.
Wikipediaa ja muita Wikimedia-projekteja ajetaan useista palvelinkeskuksista käsin. Wikimedia Foundationin ylläpitämistä
DNS palvelimista
kolme sijaitsee Yhdysvalloissa, kaksi Euroopassa ja yksi Aasiassa.
42
Rahoitus
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi
, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa
parantamalla
artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla
keskustelusivulla
Tarkennus:
Tarvitaan tuoreempia lukuja ylläpitokuluista.
Wikipedia saa rahoituksensa Wikimedia Foundationin kautta. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä kulut olivat noin 321
000 dollaria (noin 250
000 euroa), josta laitteistokulut muodostivat noin 60
prosenttia, kahden palkatun ja kahden osa-aikaisen työntekijän henkilöstökulut noin 10
prosenttia.
43
Säätiö kerää varansa lahjoituksina.
Vuonna 2010
Google
lahjoitti Wikimedia-säätiölle kaksi miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria
eli noin 1,5 miljoonaa
euroa
ilman erityisehtoja. Lahjoitus kattoi noin kuudesosan vuoden 2010
budjetista
Sergey Brin
, yksi Googlen perustajista, on kutsunut Wikipediaa yhdeksi
internetin
suurimmista onnistumisista.
44
vanhentunut linkki
Helmikuussa 2014 Suomen poliisi ilmoitti pyytäneensä Wikipedialta selvitystä käyttäjilleen suuntaamasta rahalahjoitusten pyynnöistä, sillä tämän tulkittiin olevan suomalaisen rahankeräyslain vastaista.
Wikimedia Suomi ry:n
puheenjohtaja Tommi Kovalan mukaan lakien kiertämisestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä varat eivät missään vaiheessa ole suomalaisten käsissä vaan toimintaa pyörittää kansainvälinen Wikimedia Foundation.
45
Palkinnot ja huomionosoitukset
Wikipedia-veistos
Słubicessa
Puolassa
vuodelta 2014.
Vuonna 2004 Wikipedia voitti
Golden Nica for Digital Communities
palkinnon vuosittaisessa
Prix Ars Electronica
tapahtumassa.
46
Samana vuonna Wikipedia voitti myös
Webby-palkinnon
47
Vuonna 2007 brandchannel.com:in lukijat äänestivät Wikipedian neljänneksi arvokkaimmaksi brändiksi. Syyskuussa 2008 Wikipedialle myönnettiin
Quadriga-palkinto
Vuonna 2015 Wikipedialle myönnettiin arvostettu
Erasmus-palkinto
sekä
Asturian ruhtinattaren palkinto
kansainvälisestä yhteistyöstä
48
Asteroidi
274301 Wikipedia
on nimetty Wikipedian mukaan.
Poliittisia kannanottoja
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian
laatuvaatimuksia
Voit auttaa Wikipediaa
parantamalla
artikkelia tai merkitsemällä ongelmat
tarkemmin
. Lisää tietoa saattaa olla
keskustelusivulla
Tarkennus:
Eri kieliversiot ottivat kantaa eri tavoin tai eivät ottaneet lainkaan, mistä tulee kertoa. Lisäksi asia meni jo, joten tähän vaaditaan koonti siitä, mitä lopulta kävi.
Wikipedia on vastustanut näkyvästi Europarlamentin käsittelyssä olevaa Internetiin liittyvää tekijänoikeuslainsäädännön muutosta.
49
Sisarhankkeet
Wikipedia on laajentunut erilaisiin sisarhankkeisiin, joita myös ylläpitää Wikimedia Foundation:
Wikiaineisto
Wikidata
Wikikirjasto
Wikimania
Wikiopisto
Wikisanakirja
Wikisitaatit
Wikispecies
Wikiuutiset
Wikimatkat
Wikimedia Commons
Wikimedia-hautomo (Wikimedia Incubator)
Meta-Wiki
Lähteet
Sidener, Jonathan:
Everyone’s Encyclopedia
6.12.2004.
The San Diego Union-Tribune. Viitattu 26.6.2009.
(englanniksi)
wikipedia.org - free online encyclopedia, created and edited by volunteers around the world and hosted by the wikimedia foundation
similarweb.com
. Viitattu 29.6.2022.
(englanniksi)
List of Wikipedias - Meta
meta.wikimedia.org
. Viitattu 9.6.2024.
(englanniksi)
Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan
Tieteessä tapahtuu 7/2007
. Viitattu 10.12.2009.
List of Wikipedias - Meta
meta.wikimedia.org
. Viitattu 16.6.2024.
(englanniksi)
Wikipedia is 20, and its reputation has never been higher
The Economist
9,1.2021.
Press corner
European Commission - European Commission
. Viitattu 9.6.2024.
Jimmy Wales
, "
Wikipedia is an encyclopedia
", 8. maaliskuuta 2005,
commons:Special:Statistics
Wikimedia Commons - Statistics, viitattu 16.4.2024
List of Wikipedias
Wikimedia Meta-Wiki
14.2.2020.
San Francisco
Wikimedia Foundation. Viitattu 18.12.2020.
(englanniksi)
Takala, Sami:
Keskustelu tacokioskilla kaatoi Wikipedian edeltäjän.
Helsingin Sanomat
15.2.2014.
Artikkelin verkkoversio
Wikipedia:Aikajana
tarvitaan parempi lähde
Daniel Terdiman:
Wikipedia's open-source label conundrum
cnet.com
25.5.2006. Viitattu 8.3.2022.
(englanniksi)
meta:Wikipedia power structure
Meta-Wiki, Power Structure, 4.4.2005
Special Report Internet encyclopaedias go head to head,
nature.com
(englanniksi)
Wikipedia survives research test,
bbc.co.uk
(englanniksi)
Wikipedia study 'fatally flawed',
news.bbc.co.uk
(englanniksi)
theregister.co.uk
Britannica hits back at junk science
Fatally Flawed – Refuting the recent study on encyclopedic accuracy by the journal Nature
corporate.britannica.com
(englanniksi)
Andrea Ciffolilli,
Phantom authority, self-selective recruitment and retention of members in virtual communities: The case of Wikipedia
Arkistoitu
– Internet Archive)
First Monday
joulukuu 2003.
Ahti Kare:
Maailman kollektiivisen tietoperimän tallennus – Wikipedia
Arkistoitu
– Internet Archive)
Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitos, 8.4.2006
PART 2: More details of changing editor resistance in Wikipedia
7.8.2009.
The Augmented Social Cognition Research Group, Palo Alto Research Center (PARC). Viitattu 30.9.2011.
(englanniksi)
Death by Wikipedia: The Kenneth Lay Chronicles,
washingtonpost.com
(englanniksi)
A false Wikipedia 'biography'
usatoday.com
(englanniksi)
22-vuotias huijasi maailmaa – Wikipedian kautta
uusisuomi.fi
Larry Sanger
, "
Why Wikipedia Must Jettison Its Anti-Elitism
", Kuro5hin, 31.12.2004.
Wiki-Watch,
en.wiki-watch.de
(englanniksi)
Wide World of Wikipedia
Arkistoitu
– Internet Archive)
"Can Wikipedia Ever Make the Grade?"
The Chronicle of Higher Education, Volume 53, Issue 10, Page A31. 27.10.2006
(englanniksi)
Roy Rosenzweig:Can History be Open Source? Wikipedia and the Future of the Past
. The Journal of American History 93 (1): 117–146. Kesäkuu 2006
(englanniksi)
Grokipedia: Elon Musk is right that Wikipedia is biased, but his AI alternative will be the same at best
The Conversation
15.10.2025.
Wikipedia syrjii naissukupuolta tiedettyä enemmän, kertoo tutkimus
Nyt.fi
Helsingin Sanomat. Viitattu 9.3.2015.
Yasseri, Taha:
Grokipedia: Elon Musk is right that Wikipedia is biased, but his AI alternative will be the same at best
The Conversation
15.10.2025. Viitattu 28.12.2025.
(englanniksi)
HS Kuukausiliite 6/2006
Tähdet ja Avaruus 5/2006, s. 59
Säilyykö internetin vapaa tietosanakirja vapaana?
Yle1 Prisma Studio 8.11.2006
Kari Haakana:
Petteri Järvinen kritisoi Wikipediaa
tietokone.fi
24.8.2007.
Arkistoitu
29.9.2007. Viitattu 25.8.2007.
Olavi Koistinen:
HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on
(Archive.org)
hs.fi
30.11.2013.
Arkistoitu
3.12.2013. Viitattu 30.11.2013.
HS Kuukausiliite 10/2006.
Noam Cohen,
Wikipedia vs. the Small Screen
(englanniksi)
The top 500 sites on the web.
Arkistoitu
– Internet Archive)
alexia.com, viitattu 11.11.2015,
(englanniksi)
Pew Internet & American Life Project – Wikipedia users,
pewinternet.org (web archive)
(englanniksi)
meta:Research:Wikipedia Readership Survey 2011/Results
Wikipedia Readership Survey 2011 Results
(englanniksi)
afterdawn.com
Wikipedia ja Kiinan hakujätti Baidu siirtyivät PHP:stä HipHoppiin
Afterdawn.com
Wikipedia Adopts MariaDB
Wikimedia Foundation, Inc., 22.4.2013.
Teoksen verkkoversio
Viitattu 15.6.2024.
(englanniksi)
meta:Budget
Budget] Wikimedia Foundation
MBnet.fi – Uutiset
Poliisi selvittää Wikipedian rahankeräystä Suomessa,
yle.fi
meta:Trophy shelf
Meta-Wiki - Thropy self
(englanniksi)
The Webby Awards 2004,
webbyawards.com (web archive)
(englanniksi)
Wikipedia, Princess of Asturias Award for International Cooperation
17.6.2015.
Princess of Asturias Foundation.
Arkistoitu
26.12.2020. Viitattu 11.7.2015.
(englanniksi)
Tervonen, Tuukka:
Mitä EU linjaa internetistä? Parlamentti äänestää tänään kiistellystä netti­direktiivistä, professori pitää esityksiä ”tavattoman vaikeina ja epäselvinä”
Helsingin Sanomat
5.7.2018. Viitattu 5.7.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
Wikipedia
Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta
Wikipedia
Wikisitaateissa
Kirjallisuutta
Vuorinen Mikko, Kalalahti Joanna, Vilhula Anna:
Wikiä käyttämään! Tukea wikin valintaan ja käyttöönottoon
Tampereen yliopisto, 2011.
ISBN
978-951-44-8403-2
Jaakko Suominen: Kaiken maailman tieto? Internet tietämisen kohteena, lähteenä ja välineenä. Teoksessa
Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen & Sari Östman:
Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria
Helsinki
Gaudeamus, 2009.
ISBN
978-952-495-123-4
Suoranta, Juha & Vadén, Tere:
Wikiworld. Political Economy of Digital Literacy, and the Promise of Participatory Media
Tampere
Paulo Freire Research Center, Finland and Open Source Research Group, Hypermedialab, University of Tampere, 2008.
ISBN
978-951-44-7280-0
Kirjan verkkoversio
(pdf)
(englanniksi)
Dokumenttielokuvia
IJsbrand van Veelen:
The Truth According to Wikipedia.
Alankomaat
2008.
Scott Glosserman & Nic Hill:
Truth in Numbers? Everything, According to Wikipedia
. Yhdysvallat, 2010.
Muuta
Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan
Tieteessä tapahtuu
7/2007.
Vesa Lehtinen:
Wikipedia – vapaa tietosanakirja
Suomenkielisen Wikipedian 100
000 artikkelin juhlaseminaaritaltiointi
Arkistoitu
– Internet Archive)
Wikimedia-säätiö
Hankkeet
Wikipedia
Wikisanakirja
Wikisitaatit
Wikiaineisto
Wikikirjasto
Wikimedia Commons
Wikispecies
Wikiuutiset
Wikiopisto
Wikidata
Wikimatkat
Tapaamiset
Wikimania
Tunnettuja henkilöitä
Jimmy Wales
Larry Sanger
Katherine Maher
Maryana Iskander
Bernadette Meehan
Organisaatioita
Wikimedia Suomi
Wikimedia Sverige
Wikimedia Eesti
Wikimedia Norge
Wikimedia Deutschland
Wikimedia France
Wikimedia Russia
Wikimedia Europe
Noudettu kohteesta ”
Luokka
Wikipedia
Piilotetut luokat:
Small-elementtiä käyttävät tietolaatikot
Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot
Tapahtumalle ei ole merkitty tapahtuma-aikaa
Puutteelliset lähdemerkinnät
Epäselvät artikkelit
Tarvitaan parempi lähde
Päivitystä kaipaavat sivut
Merkitse lähde tarkemmin
Artikkelit, joissa on vanhentuneita linkkejä
Korjattavat sivut
Talouteen liittyvät artikkelit
Seulonnan keskeiset artikkelit
Wikipedia
Lisää aihe