Yrjö Sirola – Wikipedia
Siirry sisältöön
Wikipediasta
Yrjö Sirola
Henkilötiedot
Syntynyt
8. marraskuuta
1876
Piikkiö
Kuollut
18. maaliskuuta
1936
(59
vuotta)
Moskova
Muokkaa Wikidatassa
Infobox OK
Yrjö Elias Sirola
(vuoteen 1896
Sirén
8. marraskuuta
1876
Piikkiö
18. maaliskuuta
1936
Moskova
) oli suomalainen
kirjailija
toimittaja
ja
poliitikko
, joka vaikutti keskeisissä asemissa
Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa
(SDP) ja myöhemmin
Neuvostoliittoon
muutettuaan
Suomen Kommunistisessa Puolueessa
(SKP). Hän kuului suomalaisen
työväenliikkeen
johtajien joukkoon, joilla oli ratkaiseva rooli
Suomen sisällissodan
alkamisessa ja sodan aikana
punaisen puolen
johdossa.
Elämänvaiheet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Uran alku
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Yrjö Sirolan vanhemmat olivat vuodesta 1878
Viipurin
kaupunki- ja maaseurakunnan
kappalaisena
toiminut
Karl Gustaf Sirén
ja Wilhelmina Margareta Sandell.
Suomen kommunistisen liikkeen varhaisista johtajista myös
Kullervo Manner
oli papin poika.
Sirola kävi
Viipurin klassillisen lyseon
, jonka rehtorina toiminut
nuorsuomalainen
poliitikko
J. A. Lyly
rohkaisi häntä kiinnostumaan yhteiskunnallisista kysymyksistä. Sirola kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1896, mutta joutui keskeyttämään yliopisto-opintonsa velkojen vuoksi ja valmistui kansakoulunopettajaksi
Rauman seminaarista
1902. Hän ehti toimia vuoden opettajana
Hattulassa
ennen siirtymistään nuorsuomalaisen
Kotkan Sanomien
toimittajaksi. Sen lakattua pian ilmestymästä hän pääsi vuonna 1904
toimitussihteeriksi
Tampereella
ilmestyneeseen sosialidemokraattiseen
Kansan Lehteen
Sosiaalidemokraattinen poliitikko
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Sirolan poliittinen ura eteni alussa hyvin nopeasti. Hän tuli näkyvästi mukaan SDP:n toimintaan suurlakkovuonna 1905 niin sanottujen
marraskuun sosialistien
mukana, ja hänet valittiin saman tien puolueen ensimmäiseksi päätoimiseksi
puoluesihteeriksi
Kun kansalaiskokous valitsi
suurlakon
aikana 4. marraskuuta 1905
Helsingin
Rautatientorilla
Suomelle uuden hallituksen, oli vain 28-vuotiaan Sirolan nimi mukana senaattorilistalla.
Tämä hallitus jäi vain paperille, mutta Sirola nimettiin
eduskuntauudistusta
valmistelleeseen komiteaan, ja vaikka hän oli sen jäsenistä selvästi nuorin ja poliittisesti kokemattomin, hän suoriutui tehtävästä. Hän valmisteli SDP:n
vuoden 1906 tärkeän puoluekokouksen
ja johti vaalivalmisteluja kouluttamalla vaaliagitaattoreita. Sirola jätti puoluesihteerin tehtävät siirtyessään puolueen pää-äänenkannattajan
Työmiehen
toimitussihteeriksi. Lisäksi hän perusti muiden nuorten sosialistien kanssa teoreettisen keskustelun foorumiksi
Sosialistisen aikakauslehden
Sirola perusti hieman myöhemmin myös
Työväen Arkiston
ja toimi sen ensimmäisenä arkistonhoitajana.
Sirola valittiin eduskuntaan
ensimmäisissä eduskuntavaaleissa
Pohjois-Hämeen vaalipiirin
suurimmalla äänimäärällä. Hänet valittiin
sosidaalidemokraattien eduskuntaryhmän
ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän johti eduskunnassa sosiaalidemokraattien kamppailua pikaisten yhteiskunnallisten uudistusten aikaansaamiseksi. Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä vain 31-vuotias Sirola valittiin ensimmäiseksi varapuhemieheksi, missä tehtävässä hän jatkoi, kunnes jäi pois eduskunnasta
vuoden 1910 vaaleissa
Vuodet 1910–1914 Sirola asui perheineen
Yhdysvalloissa
. Hän toimi
Työväen Opiston
johtajana
Minnesotan
Duluthissa
jossa oli kaikkein eniten suomalaissiirtolaisia ja näiden keskuudessa aktiivinen työväenliike. Hän kirjoitti myös amerikansuomalaisten radikaalien
Industrialisti
- ja
Tie Vapauteen
-lehtiin.
Kansanvaltuutettu Yrjö Sirola senaatin täysistuntosalissa sotatalvena 1918.
Palattuaan Suomeen Sirola palkattiin uudelleen
Työmiehen
toimitukseen ja vuonna 1916 toistamiseen toimitussihteeriksi. Hänet valittiin SDP:n puoluetoimikuntaan ja uudelleen eduskuntaan
vuoden 1917 vaaleissa
. Hän kuului puolueen radikaaliin, ”
siltasaarelaiseen
” siipeen, joka valtasi enemmistön puoluetoimikunnassa vuonna 1917. Hän oli monien muiden siltasaarelaisten tapaan oppositiossa
Tokoin senaattiin
nähden ja alkoi ihailla
bolševikkien
toimintaa ja
vallankumousta
Venäjällä. Sirola kuului
vuoden 1917 yleislakon
aikana salassa nimitettyyn vallankumoukselliseen keskusneuvostoon, jossa hän kannatti innokkaasti 16. marraskuuta tehtyä mutta vuorokauden kuluessa kumottua päätöstä vallan kaappaamisesta. Kun sosiaalidemokraatit hieman myöhemmin viimeisenä yrityksenä vallan saamiseen parlamentaarisin keinoin esittivät eduskunnassa oman senaattorilistansa vastaesityksenä
Svinhufvudin senaatille
, oli Sirolan nimi jälleen listalla, mutta tämäkään hallitus ei toteutunut.
Tammikuussa 1918 SDP:n radikaalit, Sirola mukaan luettuna, saivat ajettua läpi päätökseen vallankumouksen aloittamisesta. Sirola tuli kumouksen johtoon asettuneen
Suomen kansanvaltuuskunnan
ulkoasiain valtuutetuksi eli ulkoministeriksi.
Ulkopolitiikassaan punainen hallitus onnistui lähinnä suhteiden solmimisessa
Neuvosto-Venäjään
, mikä osoittautuikin hyödylliseksi, kun kansanvaltuutetut valtansa luhistuessa saattoivat paeta sinne. Myös Sirola siirtyi rajan taa ja asui siellä lopun ikänsä.
Ura Neuvosto-Venäjällä
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Sirola oli mukana perustamassa Suomen Kommunistista Puoluetta
Moskovassa
elokuussa 1918. Hän oli SKP:n alkuaikoina sen nimellinen puheenjohtaja,
ja
Otto Wille Kuusisen
ohella toinen puolueen ”sieluista” kuolemaansa asti.
Puolueen sisäisissä valtakamppailuissa hän oli loppuun asti Kuusisen tukija ensin
Eino Rahjan
ja sittemmin myös puolueen puheenjohtajan Kullervo Mannerin jyrkempää linjaa vastaan. Vuosina 1922–1926 Sirola työskenteli
Leningradissa
Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopiston
opettajana, lukuvuoden 1925–1926 myös sen rehtorina.
Sirola oli vuosina 1926–1928 ja 1931–1936
Kommunistisen internationaalin
(Komintern) palveluksessa. Hän kuului sen ylimpään päätöksentekoelimeen eli toimeenpanevaan komiteaan (IKKI), jossa hän vastasi järjestön yhteyksistä
Skandinaviaan
ja
Amerikkaan
. Hän kävi välillä
Ruotsissa
hoitamassa Kominternin asioita. Vuosina 1928–1931 Sirola oli
Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan
kansanvalistusasiain komissaarina. Hän auttoi toteuttamaan Neuvosto-Karjalassa
Vladimir Leninin
suosittelemaa kansallisuuspolitiikkaa (
korenizatsiya
).
Sirola oli huolissaan Neuvosto-Karjalaan asettuneen suomalaisen emigranttiväestön eristäytyneisyydestä, sillä suomalaiset integroituivat huonosti osaksi Neuvostoliittoa odottaessaan vain uutta vallankumousta Suomessa. Sirola näki tämän erääksi vaaraksi.
Myöhemmin Neuvosto-Karjalan johdossa olleita suomalaisia
Edvard Gyllingiä
ja
Kustaa Roviota
syytettiinkin rikollisesta
nationalismista
1930-luvun alussa Sirola työskenteli ulkomaisia kommunisteja maanalaiseen työhön kouluttaneen Moskovan
Lenin-koulun
suomalaisen sektorin johtajana. Koska koulua kävivät noina vuosina kymmenet sittemmin SKP:n johtoasemiin kohonneet henkilöt, sai Sirola kuolemansa jälkeen puolueen omassa historiankirjoituksessa lisänimen ”SKP:n kaaderien isä”.
Viimeiset vuodet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Sirolan viimeisiä vuosia leimasi SKP:n johdossa ankaraksi kiihtynyt valtataisto, jota alkoi sävyttää etenevä
Stalinin terrori
. Pettureiden ja vihollisten etsintä sai alkusysäyksen
NKP:n
Leningradin puoluesihteerin
Sergei Kirovin
tultua salamurhatuksi vuonna 1934, jolloin Sirola kirjoitti artikkelin ”Vihollinen hurjistuu”
. Kuusinen pani kirjallisesti lahjakkaan Sirolan kirjoittamaan ideologisia hyökkäyksiä, joiden tuella Manner syöstiin samana vuonna SKP:n johdosta. Sirola piti Mannerin ideologisia virheitä vakavina.
Manner tuomittiin vuonna 1935 kymmeneksi vuodeksi vankileirille.
Sirola muuttui viimeisinä vuosinaan itseään kohtaan äärimmäisen kriittiseksi.
Hän oli kirjoittanut aiemmin
itsekritiikistä
: ”Jos on virheellistä käsitystä, tai vaikka suuntaakin, niin tuleehan oikaistuksi keskustelussa... Sillä jos virheellinen... vivahduskin, jää oikaisematta, niin pyrkii se uusiutumaan ja voi kasvaa syrjäsuunnaksi”.
10
Vuonna 1934 hän siirtyi Lenin-koulun suomalaisen sektorin rehtorin paikalta saman osaston professoriksi.
Hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”opettajan tehtävä on edelleen rakkain työni”.
11
12
Tutkija
Joni Krekolan
mukaan Sirolaa yritettiin siirtää varhaiseläkkeelle,
13
mutta äkillinen luonnollinen kuolema pelasti hänet tältä kohtalolta. Hän sai
aivohalvauksen
kesken oppitunnin maaliskuussa 1936 ja kuoli sairaalassa
aivoverenvuotoon
59-vuotiaana.
14
Sirola sai sankarin hautajaiset ja tuli Kuusisen tavoin SKP:ssä kunnioituksen ja ylistyksen kohteeksi.
15
16
Sirola testamenttasi paperinsa ja kirjastonsa
Suomen Vallankumouksen Tutkijakunnalle
. Pääosa niistä päätyi myöhemmin Kominternin arkistoon ja osa SKP:n arkistoon.
17
Kirjalliset työt, käännökset ja Kalevala-tutkimus
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Sirola kirjoitti useita kirjoja, erityisesti yhteiskunnallisia ja poliittisia teoksia. Hän suomensi muun muassa
August Strindbergiä
ja
Karl Kautskya
. Sirola oli erityisesti mukana kehittämässä työväenjärjestöjen opinto- ja valistustoimintaa.
Sirola oli harrasti
suomalaisen kansanrunouden
tutkimusta jo nuorena. Hänen nuoruutensa suurin aihetta käsittelevä artikkeli oli ”Keitä olivat
Kalevalan
sankarit?”.
18
Sirola jatkoi Kalevalan tutkimusta Neuvosto-Karjalassa. Hänen aloitteestana perustettiin Karjalan tasavallan kanteleorkesteri.
Sirola oli kiinnostunut Kalevalasta sekä muiden maiden kansanrunoudesta myös
marxilaisen
historiallisen materialismin
näkökulmasta ja julkaisi aiheesta muun muassa artikkelit ”Pieni näyte Eddasta” ja ”Näyte venäläisestä kansanrunoudesta”.
19
Hän piti puheen Kalevalan satavuotisjuhlassa
Petroskoissa
1935. Hänen tutkimuksistaan julkaistiin kirjanen
Kalevala, työtätekevien kulttuuriperintö
Perhe
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Yrjö Sirola (oik.), hänen vaimonsa
Mandi Sirola
ja poikansa Aimo
Hancockissa
Michiganissa
vuonna 1913.
Sirolan ensimmäinen puoliso oli vuodesta 1903 kudonnanopettaja
Amanda ”Mandi” Sirola
, o.s. Sundell. Heidän ainoa lapsensa Aimo kuoli 10-vuotiaana pian Amerikasta paluun jälkeen joulukuussa 1913. Mandi Sirola osallistui sisällissodan aikana ja sen jälkeen poliittiseen toimintaan miehensä rinnalla, mutta palasi 1920-luvun alkupuolella Suomeen ja katkaisi yhteydenpidon Yrjöön. Heidän avioliittonsa katsottiin päättyneeksi 1929. Sirola nai 1930-luvulla syntyjään suomenruotsalaisen
Disa (Elsa) Milanovan
(o.s. Engeström),
joka oli aiemmin ollut naimisissa punaupseeri
Eyolf Mattssonin
kanssa.
Muistaminen
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Sirolan hauta
Malmin hautausmaalla
Sirolan mukaan nimettiin sotien jälkeen perustettu
Yrjö Sirolan Säätiö
. Se ylläpiti vuosina 1946–1994
Sirola-opistoksi
nimettyä
kansanopistoa
, jossa koulutettiin suomalaisia kommunisteja puoluetyöhön. Säätiö toimii yhä, mutta opisto on lakkautettu.
Yrjö Sirolan Säätiö toi Sirolan tuhkauurnan marraskuussa 1957 Suomeen, ja se haudattiin
Malmin hautausmaalle
Helsinkiin, kortteliin 23-9-123, jossa sijaitsi valmiiksi myös vuonna 1918 ”vakaumuksensa puolesta kaatuneiden” (punaisten) muistomerkki. Vuonna 1961 Sirolan haudalle pystytettiin SKP:n kustannuksella taiteilija
Tapio Tapiovaaran
suunnittelema hautapaasi.
20
Sen viereisestä haudasta tehtiin SKP:n johtohenkilöiden yhteishauta, johon ensimmäisenä haudattu
Yrjö Enne
– entinen Sirolan oppilas – oli itse saanut yllättävän sairauskohtauksen ja kuollut Sirolan hautamuistomerkin paljastustilaisuudesta kotiin palatessaan.
21
Teoksia
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Piirteitä siveyskäsitteiden kehityksestä: Letourneau – Ellen Keyn mukaan
. Lentokirjasia työväestölle 6. Helsinki 1905.
Kansa valvo kalleintasi! Eeduskunta-uudistus ja suurlakko: ohjeita
. Sosialidemokratinen puolue Suomessa. Puoluehallinnon lentokirjasia n:o 1. Helsinki 1906.
Mitä odotat uudelta eduskunnalta? Sosialidemokratisen puolueen vaaliohjelma ja muutamia mietteitä sen johdosta
. Suomen sosialidemokratinen puolue: Puoluetoimikunnan lentokirjasia n:o 12. Helsinki 1906.
Sosialidemokratinen puolue Suomessa: tilastollisia tietoja puolueeseen kuuluneista yhdistyksistä v. 1905 ja luettelo tammi–toukokuulla v. 1906 puolueeseen liittyneistä työväenyhdistyksistä sekä tilastollisia tietoja ammatillisesta järjestymisestä Suomessa
. Sosialidemokratinen puolue, Helsinki 1906.
Suomen sosialidemokratisen puolueen ohjelma lyhyillä selityksillä varustettuna sekä liitteenä eri maitten sosialistisia puolueohjelmia
. Puoluetoimikunta, Helsinki 1906.
Kansalaisvapaudet vaarassa: Niitä vaaleissa turvaamaan!
Sosialidemokratisia vaalijulkaisuja n:o 15. Sos.-dem. eduskuntaryhmä, Helsinki 1908
Karl Marx: elämäkerrallisia kuvauksia W. Liebknechtin mukaan
. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1908.
”Mitä sosialismi ei voi?” Vaalivalheita vastaan
. Sosialidemokratisia vaalijulkaisuja n:o 11. Sos.-dem. eduskuntaryhmä, Helsinki 1908.
Mitä sosialistinen ohjelma sisältää
. Sosialidemokratisia vaalijulkaisuja n:o 12. Sos.-dem. eduskuntaryhmä, Helsinki 1908.
Perustuslaillisten lankeemus: Sosialistien epäluottamuslause senaatille
. Mikkelin Työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta, Mikkeli 1908.
Suomen köyhälistö luokkataistelussa: Lyhyt yleiskatsaus
. Sosialidemokratisia vaalijulkaisuja n:o 10. Sos.-dem. eduskuntaryhmä, Helsinki 1908.
Vapautuksen tiellä: kirjoitelmia
. Vihtori Kosonen, Helsinki 1908.
”Isänmaa on vaarassa. – Aseisiin!” puhe, suomalaisille puna-armeijalaisille Moskovassa heinäkuulla 1918
. Suomalaisten kommunistien sarjajulkaisu n:o 16. Suom. kommunistisen puolueen keskuskomitea, Pietari 1918.
Kunnia lokakuun vallankumouksen sankareille! Puhe Pietarin suomalaisten työläisten vallankumousjuhlassa 8 p:nä marrask. 1918
. Suomalaisten kommunistien sarjajulkaisu n:o 23. Suom. kommunistisen puolueen keskuskomitea, Pietari 1918.
Kapitalismia kukistamaan: Kommunistisilla agitaattorikursseilla Pietarissa 29 p. marraskuuta 1918 pidetty luento
. Suomalaisten kommunistien sarjajulkaisu n:o 39. Suom. kommunistisen puolueen keskuskomitea, Pietari 1919.
Kirje suomalaiselle sosialidemokraatille
. Suom. kommunistinen puolue 1919.
Työväen Venäjältä: Kirjotelmia
. V. K. P:n suom. järjestöjen keskus-toimisto, Pietari 1920.
Suomen työväen tulikoe
. Kirjoittaneet O. V. Kuusinen ja Yrjö Sirola. Amerikan suomalaiset sosialistiset kustannusliikkeet 1923.
Vapauttaako uskonto
. V. K. P:n suom. jaoston keskus-toimisto, Pietari 1923.
Lenin ja Suomen kysymys
. Työväenjärjestöjen tiedonantaja A. Niemistö, Helsinki 1928.
Kalevala: Työtätekevien kulttuuriperintö. Yrjö Sirolan selostus Karjalan neuvostokirjailijain liiton Kalevala-kokouksessa helmikuun 26 päivänä 1935
. Kirja, Petroskoi 1935.
Toimitteita
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Kymmenen vuotta: Suomen työväenpuolueen muistoja ja ennätyksiä
. Toimittanut Yrjö Sirola. Työväen sanomalehti, Helsinki 1909.
Zimmervald-vasemmisto: Lehtisiä Kommunistisen internatsionalen esihistoriasta
. Suomalaisten kommunistien sarjajulkaisu 61. Suom. kommunistisen puolueen keskuskomitea, Pietari 1919.
Suomen työväen vallankumous 1918: Arviota ja itsekritiikkiä. Julkaistu 10-vuotismuiston johdosta
. Toimittanut Suomen vallankumouksen tutkijakunta, vastaava toimittaja Yrjö Sirola. Kirja, Leningrad 1928.
Suomennoksia
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
August Strindberg
Hyvän ja pahan tiedon puu: kuvauksia katolisuuden loppuajoilta Ruotsissa
. Yrjö Weilin, Kotka 1903-
August Bebel
Nainen ja yhteiskunnallinen kysymys
. Reino Drockila, Kotka 1904. — 2. painos nimellä
Nainen ja sosialismi
. Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta, Kotka 1907–1908. (2. painoksen näköispainos Sos.dem. naisten keskusliitto, Helsinki 1976.)
Pienen sotilaskaupungin elämästä: Aikamme kuvaus
. Kirjoittanut Luutnantti Bilze. Suomentanut Y[rjö] S[irola]. O. Lindeman, Turku 1904.
Jakob Hansen
Taistelu olemassa olosta
. Tanskasta suomentanut Y. S. Otto Lindeman, Tampere 1904.
Ernst Däumig
Kevätjuhla: Yhteiskunnallinen näytelmä kolmessa näytöksessä.
Työväen näytelmäkirjasto n:o 11. Kansan lehti, Tampere 1905.
Enrico Ferri
Sosialismi ja uuden ajan tiede
. Reino Drockila, Oulu 1905.
Max Nordau
Taloudellinen valhe
. M. V. Vuolukka, Tampere 1906.
Paul Lafargue
Kristillinen rakkaus historiallisten tosiasiain valossa
. Työväen sanomalehti, Helsinki 1907.
Lausuttavia runoja 4
. Suomensi ja sepitti Y. S. Työväen sanomalehti, Helsinki 1907.
August Strindberg:
Toteutuneita unelmia: Neljä kertomusta.
Yrjö Weilin, Helsinki 1907.
Väriä ja viivoja:
Verner von Heidenstamin
Oscar Levertinin
y. m. novelleja.
Suomensi Yrjö Sirola. K. Kaatra, Tampere 1907, Isak Julin, Tampere 1912.
Karl Kautsky
Ranskan vallankumousajan luokkavastakohdat 1789
. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1908.
O. Dalkvist
Tukkihuijarien jaloissa: Kuvauksia työväen elämästä murrosaikana Pohjois-Ruotsissa
. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1908.
Karl af Geijerstam
Luonnontieteet maailmankatsomuksen muodostajina
. Lyhennellen suomentanut Yrjö Sirola. Savon työväen sanomalehti-osuuskunta, Kuopio 1910.
Wilhelm Liebknecht
Valtiopetos ja vallankumous
. Visa, Porvoo 1910.
Ferdinand Lassalle
Perustuslakien olemus: Kaksi esitelmää.
Savon työväen sanomalehti-osuuskunta, Kuopio 1911.
Vallankumous- ja taantumusaikoina:
Friedrich Engelsin
ja
Karl Marxin
kirjoitelmia
. Suomentanut ja Engelsin elämäkerralla varustanut Yrjö Sirola. Savon työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta, Kuopio 1911.
Josef Dietzgen
Sosialidemokratisia siveyskäsitteitä
. Savon Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino-Osuuskunta, Kuopio 1912. (2. painos 1919.)
Joukkoliike ja vallankumous: Karl Kautskyn ja
Anton Pannekoekin
väittely uudesta taktiikasta
. Työmies kustannusyhtiö, Hancock, Michigan 1913.
Frank Norris
Syvänne: kuvauksia Chicagon pörssipiireistä
. Lyhennellen suomentanut Yrjö Sirola. Viipurin työväen sanomalehti- ja kirjapaino osuuskunta, Viipuri 1914.
Upton Sinclair
Rahanvaihtajat
. Tampereen työväen sanomalehti, Tampere 1915.
V. I. Lenin
Kirjotuksia uskonnosta
. Kirja, Leningrad 1925.
Koronkiskurit: Otteita
Martti Lutherin
kirjoituksista
. Koonnut Karl Marx. Suomentanut Yrjö Sirola. Työväenjärjestöjen tiedonantaja, Helsinki 1925.
Karl Marx:
Työpalkka, hinta ja voitto
. Kirja, Leningrad 1933.
Lähteet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Sainio, Venla:
”Sirola, Yrjö (1876–1936)”,
Suomen kansallisbiografia, osa 9
, s. 74–76.
Helsinki
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.
ISBN
978-951-746-450-5
/ Teoksen verkkoversio
Yrjö Sirola
Suomen kansanedustajat
Eduskunta.
Krekola, Joni:
Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938
Helsinki
SKS, 2006.
Salomaa, Erkki:
Yrjö Sirola – sosialistinen humanisti
. Kansankulttuuri, Helsinki 1966.
Viitteet
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Viipurin tuomioseurakunta, seurakuntaan muuttaneet, 1878
10
11
12
13
14
Sainio 2007.
Tikka, Marko:
Kun kansa leikki kuningasta: Suomen suuri lakko 1905
, s. 120. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.
Hoerder, Dirk:
The Immigrant Labor Press in North America, 1840s–1970s: An Annotated Bibliography. Volume 2: Migrants from Eastern and Southeastern Europe
(s. 230–232).
Google Books. Viitattu 29.10.2013.
Yrjö Sirola
Suomen kansanedustajat
Eduskunta.
Erkki Salomaa:
Yrjö Sirola
Kustannusosakeyhtiö Savon Sana.
Krekola, mm. s. 17.
Yrjö Sirola:
Proletaari
1934.
Krekola, s. 229–231.
Yrjö Sirola:
Puolueemme itsekritiikistä.
Proletaari
1931.
Fondi 525, Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkisto (RGASPI), Moskova
Elli Stenberg:
Yrjö Sirola taistelijana, opettajana ja ihmisenä.
SKP taistelujen tiellä
1945.
Krekola, s. 232, 303–304.
Krekola, s. 304–305.
Krekola, s. 305–307.
Elli Stenberg, Ville Pessi ja Kalle Puustinen:
Yrjö Sirola – Muistoja Suomalaisen Demokratian Esitaistelijasta
Kansankulttuuri, 1946.
Lauri Viljanen: ”On hauskempi tehdä kumousta kuin siitä kirjoittaa” – Neuvostosuomalainen historiankirjoitus ja -tulkinnat Suomen sisällissodasta 1920- ja 1930-luvuilla,
Historiallinen aikakauskirja
2/2015, s. 177.
Yrjö Sirola:
Työmies
1914.
Artikkelin verkkoversio
Yrjö Sirola:
Rintama nro. 5
1935.
Salomaa 1966, s. 353–354.
Kansan Uutiset
13.11.1961.
Kirjallisuutta
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Salomaa, Erkki:
Yrjö Sirola, sosialistinen humanisti
Helsinki
Kansankulttuuri, 1966.
Aiheesta muualla
muokkaa
muokkaa wikitekstiä
Wikimedia Commonsissa
on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
Yrjö Sirola
Wikiaineistoon
on tallennettu tekstiä aiheesta:
Yrjö Sirola
Yrjö Sirolan säätiö.
Työväenliikkeen kirjasto. Sirola, Yrjö.
Sirola, Yrjö
hakuteoksessa
Uppslagsverket Finland
(2012).
(ruotsiksi)
Edeltäjä:
J. K. Kari
Sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri
1905–1906
Seuraaja:
Matti Turkia
Edeltäjä:
SKP:n
puheenjohtaja
1918–1920
Seuraaja:
Kullervo Manner
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Sosiaalidemokraattien kansanedustajat
1907–1908
Eduskuntaryhmä
(80)
Aalle-Teljo
Aalto
E. Aromaa
V. Aromaa
Eloranta
Eronen
Heikkilä
Heimonen
Helle
Hoikka
Hokkanen
Huotari
Huttunen
Häkkinen
A. P. Hämäläinen
K. Hämäläinen
Häyrynen
Höijer
Ingman
Jalava
Johansson
Järvinen
Kalliokorpi
Kanervo
Kannisto
Kirves
Komu
Koponen
Koskinen
Laakso
Lahtinen
O. F. Laine
W. Laine
Lehtinen
Leivo
Lindroos
Mantere
Martikainen
Merinen
Mäkelin
Mäkelä
Mänty
Mömmö
Naaralainen
Nuorteva
Orasmaa
Paasivuori
Paaso
Partanen
Paunu
E. Perttilä
V. Perttilä
Pohjaväre
Pärssinen
F. Rantanen
S. Rantanen
Raunio
Rissanen
Salminen
Salo
Sillanpää
Sirén
Sirola
Sivenius
A. Suomalainen
J. Suomalainen
Suosaari
Tainio
Tanner
Tikkanen
Tokoi
Turkia
Upari
af Ursin
Valavaara
Valjakka
Valpas
Viitanen
S. Wuolijoki
W. Wuolijoki
Sosiaalidemokraattien kansanedustajat
1908–1909
Eduskuntaryhmä
(83)
Aalle-Teljo
Ahlström
Airola
Aro
E. Aromaa
Eloranta
Eronen
Gylling
Heikkilä
Herrala
Hoikka
Hokkanen
A. Huotari
An. Huotari
Huttunen
A. Hämäläinen
K. Hämäläinen
Jalava
Johansson
A. Jokinen
V. Jokinen
Jokisalo
Järvinen
Kaipio
Kanervo
Kannisto
Kiiskinen
Kirjarinta
Kirves
Komu
Koponen
J. Korhonen
V. Korhonen
Koskinen
Kuusinen
Lahtinen
Lautasalo
Lehtinen
Lehtonen
Leivo
Lundström
Lylykorpi
Martikainen
A. Mäkelin
Y. Mäkelin
Mäki
Mömmö
Orasmaa
Paasivuori
Partanen
Paunu
Perttilä
Pietikäinen
Piirainen
Pohjaväre
Pärssinen
F. Rantanen
S. Rantanen
Raunio
Ruotsalainen
Saarikivi
Saaristo
Sainio
Salo
Savolainen-Tapaninen
Sillanpää
Sirén
Sirola
Sivenius
Tainio
Tanner
Telkkä
Tikkanen
Tokoi
Tuomi
Turkia
Valavaara
Valjakka
Valpas
Vesa
Virkki
S. Wuolijoki
W. Wuolijoki
Sosiaalidemokraattien kansanedustajat
1909–1910
Eduskuntaryhmä
(84)
Aakula
(1909–1910)
Aalle-Teljo
Airola
Annala
Aro
Aromaa
Aronen
Boman
E. Eloranta
V. Eloranta
Eronen
Etelämäki
Gylling
Helle
Herrala
Hoikka
Hokkanen
A. Huotari
An. Huotari
Huttunen
K. Hämäläinen
M. Hämäläinen
Häyrynen
Hörhammer
Jalava
A. Jokinen
V. Jokinen
Järvinen
Kaipio
Kanervo
Kannisto
Kellosalmi
Kiiskinen
Kirjarinta
Kirves
Komu
Koponen
Koskinen
Kotonen
Kronqvist
Kuusinen
Lautasalo
Lehtinen
Lehtonen
Leivo
Lonkainen
Lumio
Lundström
Lylykorpi
Mäkelin
Mäki
Mömmö
Mäkelin
(1909)
Nuorteva
Orasmaa
Paasivuori
Partanen
Pipatti
Pohjola
Pärssinen
Rantanen
Raunio
Saaristo
Sainio
Salin
Salo
Savolainen-Tapaninen
Sillanpää
Sirén
Sirola
Suosaari
Tanner
Telkkä
Tikkanen
Tokoi
Tuomi
Turunen
Typpö
Törmä
Vainio
Valavaara
Valjakka
Valpas
S. Wuolijoki
W. Wuolijoki
Sosiaalidemokraattien
kansanedustajat 1917–1919
Eduskuntaryhmä
(1917–1918)
(92)
Vangitut
Ahmala
Aromaa
Aronen
Eronen
Hakala
Harjula
Heikkilä
Hoikka
A. Huotari
An. Huotari
Härmä
Jalava
Kiviniemi
Koponen
Kujala
Lankila
Lapveteläinen
Latvala
Lautasalo
Lehtosaari
Leppänen
Murto
A. Mäkelin
Y. Mäkelin
Mänty
Orasmaa
Paasonen
Pärssinen
Rantanen
Saarikivi
Salmi
Savolainen-Tapaninen
Tuomikoski
Typpö
Paenneet
Alavirta
Airola
Eloranta
Forsten
Gylling
P. Huttunen
Jalonen
A. Jokinen
V. Jokinen
Kellosalmi
Komu
Kiiskinen
Kirves
J. Kohonen
H. Kohonen
Korhonen
Kuusinen
Laakkonen
Lepola
Manner
S. Mäkelä
Mäki
Pohjaväre
Sirén
Sirola
Tokoi
Tuomi
Usenius
Valpas
Vatanen
Vihersalo
Virkki
Vuoristo
Wiik
Kuolleet
Hakkinen
Johansson
Lehmus
Lehokas
Lonkainen
Nurminen
Raitanen
Rikkonen
Salin
Suutala
Valjakka
1919–
Annala
Herrala
E. Huttunen
Louhelainen
Salo
Tirkkonen
Tolonen
Tonteri
Välisalmi
Hurmevaara
(1917–1919)
V. Mäkelä
(1919)
Vankkoja
(1918–1919)
Väisänen
(1919)
Paasivuori
(1917–1919)
Paronen
(1917–1919)
Rapo
(1919)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Eduskuntaryhmä:
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Puoluejohto
Puheenjohtajat
af Ursin
Salminen
Hellsten
Tainio
Perttilä
Valpas-Hänninen
Paasivuori
Kuusinen
Paasivuori
Pietikäinen
Manner
Tanner
Paasivuori
Harvala
Salovaara
Hiltunen
Skog
Tanner
R. Paasio
Sorsa
P. Paasio
Sundqvist
Lipponen
Heinäluoma
Urpilainen
Rinne
Marin
Lindtman
Puoluesihteerit
Kari
Sirola
Turkia
Hupli
Tainio
Wiik
Aaltonen
Varjonen
Leskinen
Pitsinki
Raatikainen
Sorsa
Sundqvist
Liikanen
Iivari
Hyvärinen
Laitinen
Heinäluoma
Feldt-Ranta
Korhonen
Jungner
Paananen
Rönnholm
Näkkäläjärvi
Eduskuntaryhmän puheenjohtajat
Valpas-Hänninen
Sivenius
Mäkelin
Tokoi
Manner
Tokoi
Lumivuokko
Vuoristo
Mäki
Tanner
Myllymäki
Itkonen
Ryömä
Harvala
Aalto
Tanner
Pekkala
Tanner
Reinikainen
Peltonen
Kallinen
Lumme
Peltonen
Hakkila
Leskinen
Tanner
Peltonen
Henriksson
R. Paasio
Kokkola
Helle
Haapasalo
Niskanen
Haapasalo
Tiilikainen
Ahde
Helminen
P. Paasio
Hietala
Kalliomäki
Puhakka
P. Paasio
Tuomioja
Kalliomäki
Backman
Filatov
Heinäluoma
Backman
Lindtman
Tuppurainen
Presidenttiehdokkaat
Tanner
1925
1931
1937
Fagerholm
1956
Paasio
1962
Koivisto
1982
1988
Ahtisaari
1994
Halonen
2000
2006
Lipponen
2012
Haatainen
2018
Urpilainen
2024
Organisaatio
Piirijärjestöt
01
Helsinki
02
Uusimaa
03
Varsinais-Suomi
04
Satakunta
06
Häme
07
Pirkanmaa
08
Kaakkois-Suomi
09
Savo-Karjala
10
Pohjanmaa
11
Keski-Suomi
12
Oulu
13
Lappi
Läheisjärjestöt
Sosialidemokraattiset Naiset
Sosialidemokraattiset Nuoret
Sosialidemokraattiset Opiskelijat
Finlands Svenska Socialdemokrater
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto
Kalevi Sorsa -säätiö
Työväen Arkisto
Työväen Sivistysliitto
Nuoret Kotkat
Pinkkiruusu
Säätiöt
Puolue
Kalevi Sorsa -säätiö
Kansan Sivistysrahasto
Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö
Miina Sillanpään Säätiö
Suomen Pienviljelijäin Lomasäätiö
Työväen Arkiston Säätiö
Työväenlehdistön Kannatusyhdistys
Urheiluopistosäätiö
Väinö Tannerin Säätiö
Väinö Kivisalon Säätiö
Väinö Voionmaan Säätiö
Työväenliikkeen yhteiset
Kuluttaja-osuustoiminnan säätiö
Palkansaaja-säätiö
Tradekan säätiö
Työväen Opintorahasto
Paikallisjärjestöt
Heinolan Sos. Dem. Ty:n säätiö
Ida ja David Ekmanin säätiö
Imatrankoskenparrassäätiö
Kansan Tukisäätiö
Koillismaasäätiö
Kössi-säätiö
Naantalin Ty:n säätiö
Nuoriso- ja kulttuuritalosäätiö Tarmo
Rekolan Työväentalon Säätiö
Ruissalon Kansanpuiston säätiö
Salin-säätiö
Soihtulan Säätiö
Tikkurila Säätiö
Tornion Työväensäätiö
Turun Työväensäätiö
Hirvensalmen Työväentalo Säätiö
Suomenkylän Työväenyhdistys-säätiö
Tapanilan Työväensäätiö
Media
Demokraatti
Kansanvalta
Historia
Puoluekokoukset
Forssan kokous
Forssan ohjelma
5.
12.
Marraskuun sosialistit
Siltasaarelaiset
Ensimmäinen yleinen torpparikokous
Ihanneliitto
Me vaadimme
Suomen työväen vallankumous
Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous
Asevelisosialistit
Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto
Pälkäneläisyys
Saariniemenkatu 6
Jäsenyydet:
Sosialistinen internationaali
Progressiivinen allianssi
Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue
Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä
Sosiaalidemokraattinen ryhmä
Suomen Kommunistinen Puolue
(1918–1992)
Puoluejohto
Puheenjohtajat
Sirola
Manner
Mäkinen
Lehtosaari
Aaltonen
Uusitalo
Aaltonen
Saarinen
Kajanoja
Aalto
Wahlström
Ketola
Pääsihteerit
Manner
Tuominen
Antikainen
Pessi
Aalto
Kivimäki
Aalto
Aitamurto
Vainionpää
Tammisola
Mäki
Varapuheenjohtajat
Murto
Lehto
Salomaa
Sinisalo
Hänninen
Halonen
Alho
Tammisola
Aitamurto
Kemppainen
Huhtala
Organisaatio
Piirijärjestöt
Etelä-Häme
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Helsinki
Iisalmi
Joensuu
Kaakkois-Suomi
Kainuu
Keski-Suomi
Kuopio
Kyminlaakso
Lahti
Lappi
Oulu
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Satakunta
Tampere
Turku
Uusimaa
Uusmaalaisten jäsenten
Vaasa
Varsinais-Suomi
Vaalijärjestöt
Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestö
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Suomen Sosialistinen Työväenpuolue
Lähiyhteisöt
Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö
Kansan Raittiusliitto
Kansan Sivistystyön Liitto
Kansantalojen liitto
Kulttuurityön Keskus
Opintotyön Neuvontayhdistys
Sirola-opisto
Sodan- ja Fasisminvastainen Työ
Sosialistinen nuorisoliitto
Sosialistinen Opiskelijaliitto
Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto
SKP:n Arkisto
Suomen Naisten Demokraattinen Liitto
Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura
Suomen sosialidemokraattinen naisliitto
Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto
Suomen Toverikuntien Liitto
Suomen Työväen Raittiusliitto
Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitea
Työväen Järjestönuorten Liitto
Valtiollisten vankien huoltoyhdistykset
Maanalaiset järjestöt
Pioneerijärjestö
Suomen Kommunistinen Nuorisoliitto
SKP:n Sotilasjärjestö
Suomen Punainen Ammattijärjestö
Suomen Punainen Apu
Media
Budkavlen
Demokraattinen Lehdistöpalvelu
Demokraattisten Kustantajain Liitto
Etujoukko
Kansan Uutiset
Kansankulttuuri
Kommunisten
Kommunisti
(NL)
Kommunisti
(Suomi)
Kumous
Kustannusliike Kirja
Proletaari
Proletären
Punanen Lippu
Punasotilas
Puoluetyöntekijä
Päivän Posti
SKP:n Tiedonantaja
Sosialismin Airut
Suomen miehen suoria sanoja
Työ
Työkansan Sanomat
Työmies
Vapaus
Viesti
Yhteistyö
(lehti)
Yhteistyö
(yhtiö)
Talous
Fexima Oy
Kansainvälinen ammattiyhdistysrahasto
SKP:n tukiryhmät
SKP:n tukisäätiö
Työväenjärjestöjen Tukisäätiö
Variant Oy
Yrjö Sirolan Säätiö
Historia
Ryhmittymät
Kirveslinja
Kolmaslinjalaisuus
Murhaoppositio
Rahjalaisuus
SKP (yhtenäisyys)
Suomen punaisten rintamamiesten liitto
Suomen työväen vasemmistoryhmä
Taistolaisuus
Tilanne (lehti)
1918–1944
Erillinen pataljoona 21
Jatkosodan vastarinta
Kommunistilait
Koverin keskitysleiri
Luettelo suomalaisten kommunistien salanimistä
Rauhanjulistajien juttu
Suomen Vallankumousliikkeen Tutkijakunta
Suomi-komitea
Suuri kommunistijuttu 1923
Tammisaaren pakkotyölaitos
nälkälakko 1933
Terijoen hallitus
Työläisrintamamiehet
1944–1992
Kemin veritorstai
Korpikommunismi
Punainen Valpo
Kaappaushanke 1948
Vasemmistoliitto
Kansainvälinen
toiminta
Kommunistinen internationaali
Pietarin suomalainen punaupseerikoulu
Rauhan ja Sosialismin Ongelmia
Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoona
VKP:n suomalaisten järjestöjen keskustoimisto
Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset
ISNI
VIAF
WorldCat
Kansalliset
Saksa
Suomi (KANTO)
Yhdysvallat
Ruotsi
Henkilöt
Kansallisbiografia
Biografiskt Lexikon
Eduskunta
Uppslagsverket Finland
Biografiasampo
Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
Noudettu kohteesta ”
Luokat
Kansanedustajat
Kominternissa vaikuttaneet henkilöt
Suomen kansanvaltuuskunnan jäsenet
SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt
Suomalaiset kirjailijat
Suomentajat
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot
Pirkanmaan vaalipiiri
Uudenmaan vaalipiiri
Suomalaiset toimittajat
Suomen Kommunistisen Puolueen (1918–1990) puheenjohtajat
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluesihteerit
Suomalaiset arkistonhoitajat
Neuvostoliitonsuomalaiset henkilöt
Vuonna 1876 syntyneet
Vuonna 1936 kuolleet
Piilotetut luokat:
Artikkelit, joiden kuva tulee Wikidatasta
Syntymäaika on Wikidatassa eri
Kuolinaika on Wikidatassa sama
Yhteiskuntaan liittyvät artikkelit
Edustajamatrikkeli on Wikidatassa sama
Kansallisbiografian tunniste on Wikidatassa sama
Wikipedia-artikkelit ISNI-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit VIAF-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit WorldCat Entities -tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit GND-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit KANTO-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit LCCN-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit Libris-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit Kansallisbiografia-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit BLF-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit Edustajamatrikkeli-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit Uppslagsverket Finland -tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit Biografiasampo-tunnisteilla
Wikipedia-artikkelit Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 -tunnisteilla
Yrjö Sirola
Lisää aihe
US